Mood for Adventure: Ois pitäny valita joku sulkapallo, niin sais aina olla vaan sisällä.

MOINMOIN!

Jatketaan nyt heti putkeen kun kerran vauhtiin päästiin. Jos sitä tää Jenu alottaisi ihan näin vaan periteitä kunnioittaen. Kutsutaanko tätä nyt sitten vanhemman etuajo-oikeudeksi!

MOINMOIN fuass

Meijän koko elämä

Juu elikkäs, Perjantai 20.11

Perusaamu vesisadetta myöten. Aamutallin jälkeen taas hevosten kuntoonlaittoa ja purkua. Meillä oli aika rauhallinen aamu kun itse isännällä on holiday koko viikonlopun. Joten aluksi laitoin vaan emännälle ratsuja ja muutaman myös Tonille. Välissä käytiin myös Tonin kanssa ottamassa yhdestä ratsusta kuvia mitkä piti lähettää Matsille. Päivä jatkui kahdella juoksutuksella, ensin liinan toiseen päätyyn asettui ruuna Heinrich. Oikein näppärä poju ja kiltisti juoksi. Tokana vuorossa oli jo täällä aijemmin mainittu Lumpy. Yleensä tämä herra on liinassa hirmu laiska ja joutuu olemaan koko ajan käskemässä eteenpäin, mutta tänään oli positiivinen poikkeus ja Lumpy juoksi nätisti pienillä käskyillä. Vähän meinasi pojalla mennä kuppi nurin kun laukkaaminen olisi ollut niin kamalan hauskaa mutta siitä se sitten kuitenkin rauhoittui aika nopsaan. Juoksutushommien jälkeen mulla oli vielä kolme hevosta ratsastettava, joista kaksi ratsastin vielä aamupäivällä. Ekana vuorossa oli Colby joka viimeksi vei ja minä vikisin. Tänään kuitenkin tasoitettiin tilanne tasan Colby-Jenni 1-1. Vielä en ihan päässyt siihen mihin olisin täysin halunnut, mutta tällä kertaa poika siellä satulan alla kuunteli ja pikkuhiljaa muuttui rennomaksi ja rennomaksi. Tehtiin paljon töitä kahdeksikolla, jotta ei otettu hermoon pitkistä suorista baanoista. Colby on kauhean rauhallinen käsitellä ja nukkuu yleensä hoitopaikalla kuten silloin klipatessa, mutta ratsastaessa se näyttää ja tuntuu aina hirmu jännittyneeltä. Lopputulos oli kuitenkin ihan kelpo ja töitten jälkeen oli kyllä tyytyväinen hevonen sekä ratsastaja. Colbyn jälkeen vuorossa oli tamma For As, jolla olen ratsastanut kerran ja en tykännyt kyllä yhtään. Tänään saatiin sitten mun henkilökohtainen koutsi Tette paikalle niin johan rupesi tapahtumaan ja mielipide tammasta kyllä muuttui täysin. Kiva hevonen, ratsastettavuus vaan ei tällä hetkellä ihan mun makuun. Ravissa tuli jo muutama aivan tosi hyvä pätkä, laukassa olisi vielä työstämistä kun oli neidille niin rankkaa kantaa itse itsensä. Nopea tajuamaan ja fiksu neiti, varmasti muuttuisi nopeasti jos vain saisi reenata. Tyttö oli aivan hikimärkä kun Tette oli meidän kanssa valmis ja oli kyllä kyydissä istujakin yhtä hymyä. Neiti pääsi pikaiseen kylpyyn ja karsinaan päikkäreille. Iltapäivällä ratsastin vielä vanhan tutun Alixian, joka oli aika villillä tuulella. Alkuun jouduttiin aika paljon taistelemaan siitä kuka sen pään kantaa, missä askellajissa ja mihin suuntaan se turpa osoittaa. Loppuun kuitenkin tamma oli taas aikas hyvä. Ratsastuksen jälkeen Alixian hoito pois ja iltatallin tekoon. Iltatalli kun saatiin tehtyä oli vielä vuorossa melkonen operaatio nimeltä Q:n klippaus. Q:sta kerroinkin jo sen verran aijemmin että melko hermoheikko neitokainen kyseessä. Q sai pikku tujaukset ja päästiin aloittamaan, alkuun sujui hyvin kun se oli niin unessa ja Tonin kanssa klipattiin molemmin puolin hirveellä kyydillä. Ei tarvinnut kuin hieman herätä niin neiti rupesi jo osoittamaan mieltään asiasta, joten Tette tuli meille huulipuristintelineeksi. Jonkun aikaa saatiin vielä tehtyä kunnes homma meni aivan hölmöksi ja oli pakko luovuttaa viime metreillä. Ei auta, kai se on viimeistely on vielä edessä kunhan saadaan tohtoria paikalle taas. Eikun loimi päälle ja takaisin karsinaan. Vihdoin ja viimein oli saatu päivä pulkkaan.

Henrikki ja niin ammattimainen juoksuttaja

Fuassin kanssa loppukävelyt

Alixia ennen töitä

Lauantai 21.12

Aamulla taas ylös, ulos ja aamutallin tekoon. Oltiin Tonin kanssa ihan huikean nopeita tänään. Aamupalan jälkeen pääsin tutustumaan ratsastuskoulun poneihin varustamalla pari valmiiksi tunteja varten, koska Tonilla ja Tanjalla oli jotain joulupippaloita varten katrilliharjoitukset muiden kanssa. Myös tänä lauantaina kuten normaalisti olin koko päivän yksin tallissa. Varustuksen jälkeen purin Tonin ja Tanjan hevoset jotta he pääsivät tuntien pitoon. Hevoset suihkun kautta aamuheinille. Tämän jälkeen rupesin tarhaamaan hevosia. Lauantaisin yleensä vain minä ratsastan päivällä ja muut hevoset tarhaavat. Eikun tarhat täyteen ja ensimmäistä hevosta varustamaan. Tämän päivän ensimmäinen ratsu oli jo tuttu herra, Conroy. Alkukäyntien hölmöilyn ja hyppimisen jälkeen sain kerrottua maneesin toiselle ratsastajalle, joka oli onneksi tuttu täti, että poju ei oikein tykkää muista hevosista jolloin sain vähän tilaa itselleni ja loppuajasta (onneksi) sain olla ihan itsekseni hallissa. Conroy oli tänään aivan huikean hyvä! Paras mitä koskaan aikaisemmin. Ei tehty kuin ihan peruspyörittelyä ja aika paljon suoria linjoja, mutta se teki niin tosissaan töitä että ei voi kyllä yhtään moittia, superukko! Ratsastelun jälkeen Conroy pääsi takaisin karsinaan ja hain seuraavan hevosen hoitopaikalle. Päivän toinen ratsu oli aivan uusi tuttavuus tamma nimeltä Undine. Lähettiin neitin kanssa töihin ja satulan alta paljastui oikein mukava ratsu. Tykkäsin kyllä ihan kamalasti. Ainut mikä ärsytti oli että se oli aika menevä laukassa ja maneesissa oli paljon saksalaisia ratsastajia jotka tulivat aina suoraan eteen, mutta sekään ei liittynyt hevoseen millään tavalla. Ollaan muutenkin Teten kanssa mietitty, että onko täällä maneesissa minkäänlaisia liikennesääntöjä kun tuntuu että aina kaikki sinkoilee ihan mihin sattuu, varsinkin nämä "yksityisratsukot". Toinen kiva hevonen ratsastettu ja vuorossa oli tarhahevosten vaihto. Vaihdon jälkeen putsasin muutamia suitsia ja siivosin käytävää. Toisen tarharyhmän ulkoilu jäi aika lyhyeksi, koska rupesi satamaan ja minä en niitä raaskinut sateessa pitää kun osa asuu "ulkona" ja ensi yöksi on luvattu pakkasta niin raukkaparathan jäätyy tuonne. Sitten oli päivän hommat valmiit ja illaksi jäi vain iltaruuat ja heinät!

Conroy, iso-ukko ♥

Kumipallo aka Amanda ensimmäistä kertaa viikkoon ulkoilemassa karsinasta.

Undine oikealta

Undine vasemalta

Undine edestä

20.11 vieläkin perjantai, jolloin aamu alkoi normaalisti puoli kahdeksalta. Talliin mentiin ja Netta alkoi juoksuttamaan sitä vaativia ratsuja ja minä aloin ratsastamaan. Liinaan pääsi Ella, Topi, Crosi ja Cosima. Minä aloitin Jussin ratsastuksella tai no toki varustin ja boxin siivosin, jonka jälkeen hypin pojun kyytille. Alku käynnit normaalisti ja sitten keräsin ohjat ja aloin pyörittelemään, esteet olivat maneesissa vieläkin samallain, joten siinä oli hyvä ratsastaa kolmikaarista, joten tein Jussin kanssa samaa, kuin Topin kanssa edellis päivänä. Aluksi oli tuhma-Jussi sitä mieltä, että peilikulma oli tosi jänskä samoin yhden esteen johteet, mutta kun pari kertaa ratsastin niiden ohi ja olin välittämättä pikku pojun höpötyksestä taisi se itsekkin unohtaa koko homman ja alkoi keskittyä työntekoon jota se tekikin ihan mallikkaasti. Laukassa annoin herran ensin laukata eteen-alas tyyppisesti ympäri maneesia pitkät sivut vähän eteen ja tasapainottaen kaarteisiin ja päätyihin ratsastaen ympyrät. Pojanviikari sitten saikin päähänsä jos ympyrän avonaiselta sivulta vaihtaa laukan sekä suunnan ja lähtee lujempaa, on se hauskempaa kun oikeinpäin kulkeminen sinne mihin kuski tahtoo. Kuten arvata saattaa ei saanut Jusa periksi ja ympyröitä pyöriteltiinkin useampi ja heppa joutui nöyrtymään kohtaloonsa kahden ohjan ja pohkeen väliin, jossa olikin lopulta tosi tyytyväisenä, kun tehtiin laukka-käynti siirtymiä niillä samaisilla ympyröillä. Hieno Jusa, ei voi kun kehua taas. Loppuhölkät pitkin ohjin ja pitkät loppukäynnit, jonka jälkeen pikku pesulle satulan kohdalta ja hiki varpaista, kuiva takki niskaan ja boxiin nauttimaan aamuheiniä joita vielä oli jäljellä.
Seuraava ratsuseni oli Chanel joka oli tapansa mukaan vähän kiukkuinen kun hain sen boxista kuntoonlaittopaikalle siksi aikaa, että siivoan hänen yksiönsä. Kun lukaali oli siistitty harjasin ja varustin sekä pintelöin tamman ja olimme valmiina koitokseen. Olin menettää toivoni jopa kun Chanel heittäytyi aluksi hyvin hankalaksi, mutta hammasta yhteen purren ja kärsivällisesti neitiä suostutellen sainkin sen toimimaan parhaiten ikinä. Chanel kulki niin tasaisessa muodossa jota uskaltaisin kutsua jopa peräänannoksi ja liikkui hienoa ravia, samoin laukka oli rentoa, eikä niin kulmikasta kuin yleensä. Olin aivan onneni kukkuloilla, paljon taputuksia ja loppuravit sekä käynnit. Pois hoitamisen jälkeen vielä hirvittävä määrä pusuja ja rapsutuksia taitavalle tammalle. Sillä välin kun minä olin nämä kaksi sankaria saanut liikutettua oli Netu juoksuttanut muut hepat ja oli itse valmis ratastamaan. Netta varusti Balun, minä siivosin boxin ja kävin pyykkituvalla. Päivä oli pulkassa jo hyvissä ajoin. Kävin haukkaamassa "aamupalaa" ja palasin talliin koutsaamaan Jenua kun se ratsasti Fuass:in. Illalla kävin vielä ruokkimassa Jennin apuna ja taidettiin tehdä talli ennätys ajassa, mutta kun olimme niin nohevia niin Jenu alkoi vielä Tonin kanssa klippaamaan erään nuoren, jossa toimin apuhenkilönä kera hyvänystäväni huulipuristimen, muttei siltikään saatu koko eläintä karvoistaan. huoh. Mutta olipas hyvä päivä !

Chanel, tämäkin lellipentu

Puhasta tulloo!

Claran kanssa päiväkävelyllä

Muna

söötti Jusa

21.11 Lauantai mulla siis vapaapäivä, mutta kävin kaksi nelijalkaista laittamassa liikenteeseen. Ensin Ella, joka oli ihan pommi. Virtaa oli pikkutammalla enemmän kun tarpeeksi, ja se näkyi säpsymisenä, työn välttelynä ja oman kivan keksimisenä. Varmaan 1,5 h tamman kanssa hommia väännettiin, kunnes ei jaksanut hyvä että ravata, eikä tarvinut keksiä omia virikkeitä. On se niin kiva silti. Sitten hoitelin hyvin hyvin hikisen Ellan poissa, pesin sen ja käärin kahteen kuivatus loimeen, koska ilmat on nyt viilentyneet täälläkin. Ella pääsi boxiin ja seuraava uhri oli jo odottamassa kuntoonlaittopaikalla, kunnes olin siivonnut hänenkin lukaalinsa. Uhrihan tottelee nimeä Topi, varusteet sillekkin niskaan ja fleece pepun päälle lämmittämään alkukäyntien ajaksi. Ravia. Melko pitkin ohjin annoin hölkätä, sitten ohjat käteen ja aloin harkitsemaan sitä ratsastusta. Kun olin saannut harkitsemisen päätökseen ja saanut itsenikin jonkin näköiseen ruotuun, niin heppa toimi tosi kivasti. Maneesi oli tyhjä ja esteitäkin oli tasan yksi. Joten harjoiteltiin hitusen pohkeen väistöjä, uralta pois ja uralle, ihan vain pari askelta ja heti kun vastasi oikein suoristus, kiitos ja sitten takaisin uralle. Oikeaa jalkaa oli helpompi väistää kun vasenta, mutta hienosti silti. Laukassa kevyttä laukkaa ja satulassa istuen hieman tempon muutoksia, SUPERHYVÄ. Olin tosi tyytyväinen, isot kiitokset ja pitkät ohjat ja vain hölkkää ja kävelyä. Sitten hoitelemaan Topsu tallin puolelle ja karsinaan seurustelemaan vierustovereiden kanssa. Vaikka oli vapaapäivä kävin reippaana illalla vielä ruokkimassa Jenun kanssa. Kiva päivä taas takana päin ja 16 edessä.